Design-suuntautunut pedagogiikka

Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)

Yhteiskunnan muutos on asettanut haasteen kehittää oppijoissamme sellaisia tietoja ja taitoja, joita nykyajan sekä tulevaisuuden yhteiskunta heiltä odottaa. Näiden ns. 21. vuosisadan taitojen ytimen muodostavat mm. luovuus ja innovatiivisuus, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, yhteiskehittely sekä kyky hyödyntää digitaalista teknologiaa. Oppiminen ei myöskään rajoitu pelkästään formaalia oppimista varten suunniteltuihin yhteyksiin vaan sitä tapahtuu myös erilaisissa fyysisissä ja teknologisissa ympäristöissä sekä yhteisöissä koko elämän ajan.

Tutkimusryhmässämme on usean vuoden ajan pyritty vastaamaan edellä esitettyihin haasteisiin kehittämällä design-suuntautunutta pedagogiikkaa, joka pyrkii osaltaan edistämään oppijoissa niitä osaamisia, jotka rakentavat tulevaisuuden yhteiskunnassa kansalaiselta ja työntekijältä vaadittavia taitoja. Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) merkitsee yhteisöllistä projektioppimista, missä opettajat ja oppijat yhdessä rajoja ylittämällä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntämällä suunnittelevat ja rakentavat vastauksia avoimiin haasteisiin oppijayhteisön osaamista, työvälineitä sekä teknologiaa hyödyntäen. Design-suuntautuneen pedagogiikan kulmakivet muodostuvat osallistuvasta oppimisesta (käsitys elinvoimaisesta oppimisesta), yhteiskehittelystä (opetusmalli) sekä erilaisten teknologioiden käyttämisestä sekä sosiaalisina että henkilökohtaisina työvälineinä (oppimista medioiva teknologia).

(DOPin suomenkielinen posteri)

DOPin viitekehys

Osallistavassa oppimisessa korostuvat sekä yhteisöllinen tiedonrakentaminen että osallistuminen joko asiantuntijoista koostuvan tai tutkimisesta ja kehittämisestä kiinnostuneen yhteisön toimintaan. Oppimisen kohteet sijoittuvat aina johonkin laajempaan kontekstiin sekä asiayhteyteen, jolloin lähtökohtana oppimistoiminnoille on kokonaiseen ilmiöön liittyvä, ajattelua ja toimintaa suuntaava avoin haaste tai kysymys. Design-suuntautunut pedagogiikka korostaa myös luokkahuoneen ulkopuolella sijaitsevista kohteista oppimista, joista rakennetaan kehollisiin, viestinnällisiin sekä ajattelun työvälineisiin tukeutuen digitaalisia representaatioita (oppimisaihioita), oppijoiden omien ideoiden, tutkimusten ja valitun näkökulman suunnasta. Nämä sosiaalisen median palveluissa jaetut oppimisaihiot osaltaan mahdollistavat osallistumisen yhteisölliseen, koulun rajat ylittävään tiedonrakentamiseen sekä tarjoavat erilaisia persoonallisia näkökulmia ja tulkintoja globaaleista ilmiöistä sekä niitä lokaalisti edustavista kohteista.

Pedagogiikan kehitys- ja tutkimusprosessi on tapahtunut design-tutkimuksen viitekehyksessä, yhdessä eri alan asiantuntijoiden sekä useiden kohderyhmien kanssa aina alakoulusta opettajaopiskelijoihin sekä kansainväliseen opettajaryhmään.

DOP:in opetusmalli

Opetuksen suunnittelun periaatteet

Design-suuntautuneessa pedagogiikassa oppimistoimintojen suunnittelua ohjaavat seuraavat (design)periaatteet:  

  • Oppimisprosessi ankkuroidaan oppijoiden ideoihin, ajattelutapoihin, käsityksiin ja tulkintoihin kysymyksessä olevasta ilmiöstä (epistemologinen prinsiippi)
  • Oppimiseen sitouttaminen tapahtuu kokonaisten tehtävien ja ns. ohjaavien kysymysten (driven questions) avulla (oppimisen prinsiippi)
  • Toiminta kohdistuu kysymyksessä olevaa ilmiötä edustaviin käsitteellisiin objekteihin tai artefakteihin ja toiminnassa hyödynnetään fysikaalisia ja kognitiivisia työvälineitä (ontologinen prinsiippi)
  • Tietämään tulemista ja oppimista edistetään ja tuetaan yhteisöllisellä työskentelyllä ja suunnittelulla (opetuksellinen prinsiippi)
  • Informaation kokoamisessa tutkittavana olevasta ilmiöstä sekä sen jakamisessa hyödynnetään oppijoiden omia välineitä ja teknologioita (teknologinen prinsiippi)
  • Opettajan ja muiden aikuisten/asiantuntijoiden tehtävänä on tarjota resursseja työskentelyyn sekä ohjata ja tukea sitä (toimijuuden prinsiippi)


Toteutettuja DOP projekteja

DOPin mallilla on toteutettu erilaisia oppimisprojekteja. Perusopetuksen oppilaiden toteuttamissa projekteissa on käytetty noin viikon oppitunnit projektin toteuttamiseen. Esimerkkinä Openmetsässä oppilaiden pettuleipäprojekti, jonka tuotokset nähtävissä portaalissa. Opettajaopiskelijoiden pitkäkestoisesta projektista esimerkkinä Laukansaaren Torppa -projekti. DOP mallin mukaisesti työskentely lähtee ilmiön artikuloinnista, joka voidaan esimerkiksi toteuttaa vierailun tai retken yhteydessä. Esimerkkinä tästä voi toimia opettajaopiskelijoiden metsäretki 2013 ja sen tuotokset. Lisää projekteja löytyy luokasta Metsä oppimisessa

Esimerkkinä pedagogisen mallin kehityksessä toteutetuista experimenteistä Talvikalastus-projekti vuodelta 2009 ja sen tuloksena tuotetut videot kuvaavat DOP:in mallin vaiheita. Tästä projektista on julkaistu artikkeli (Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. 2104), jossa tarkastellaan projektissa laajentuneita oppimisen ekosysteemejä ja syntyneitä oppimisprosesseja. Projektista enemmän RajupusuWiki -sivustolla.

Talvikalastus-projektissa tuotetusta videosta Kuinka syvällä kalat uivat talvella? voi tarkastella oppimisprosessin vaiheita, oppilaiden konstruoimaa videota ja arvioida heidän oppimisprosessiaan. Videon kautta välittyy myös millaiseksi heidän oppimisen ekosysteemiinsä muodostui tässä projektissa.


Oppimisen ekosysteemi

Oppimisen ekosysteemin käsitteellinen malli ja rakenne Liljeström et al 2014
Oppimisen tulisi yhä vahvemmin laajentua luokkahuoneen ulkopuolelle. Ilmiöiden ja avoimien oppimistehtävien tarkastelussa on tavoitteena tarjota oppilaille mahdollisuutta sijoittua uudenlaiseen oppimisen ekosysteemiin, jossa pohditaan millaiseksi oppijayhteisön, teknologian sekä olemassa oleva informaation resurssit muototuvat ja miten ne tukevat oppimista. Koulusta on tavoitteena astua ulos niin fyysisesti kuin virtuaalisesti osallistumaan, tutkimaan ja oppimaan aitojen ilmiöiden ja lähiyhteisöjen parissa.

Oppimisen ekosysteemin käsitteellinen malli ja rakenne on julkaistu alunperin julkaisussa: Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S., 2014. The Case of Design-oriented Pedagogy: What Students’ Digital Video Stories Say About Emerging Learning Ecosystems. Education and Information Technologies, Vol. 19, No. 3, pp 583-601.

http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10639-013-9284-6

Puhuttaessa oppimisen ekosysteemistä, korostetaan mahdollisuutta oppimisprojekteissa tuoda ja hyödyntää oppilaan omia olemassa olevia oppimisen resursseja ja laajentaa niitä yhdessä tarvittavalla tavalla. Kun ilmiöitä lähdetään tarkastelemaan, on hyvä kartoittaa olemassa olevat ja projektin puolesta tarjottavat resurssit ja tuoda ne näkyväksi. Työskentelyn aikana oppijayhteisölle annetaan mahdollisuus yhdessä hankkia tarvittavia resursseja ja näin liittää ja kytkeä näitä verkostoja ja resursseja vahvasti myös koulun ulkopuolelle (vrt. connected learning sekä learning ecosystem). Openmetsä -portaali ja siihen kytekytyvät projektit sekä yhteisöt voi olla yksi esimerkki tarjotusta oppimisen ekoysteemistä.

Museo DOPoppimisympäristönä

Tutkimusartikkeleita

DOP mallia on kehitetty tutkimusperusteisesti Savonlinnan kampuksella. Seuraavat artikkelit tuovat mallin kehittämiseen liittyvää tutkimusta esille.

Artikkeli esittelee DOP:in mallin, sen teoreettiset perusteet ja neljä experimenttiä, joissa mallia on kehitetty:
Vartiainen, H., Liljeström, A. & Enkenberg, J. (2012). Design-Oriented Pedagogy for Technology-Enhanced Learning to Cross Over the Borders between Formal and Informal Environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097-2119.

Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science Education. 8 (1), 51-86. (DOI) 10.1007/s11422-012-9416-0

Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspectives, environment, and emerging learning systems. Educational Technology Research & Development. Online first. doi:10.1007/s11423-013 9311-8

Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning: An international perspective. Journal of Teacher Education for Sustainability, 15 (1), 43-53.

Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S., (2014). The Case of Design-oriented Pedagogy: What Students’ Digital Video Stories Say About Emerging Learning Ecosystems. Education and Information Technologies, Vol. 19, No. 3, pp 583-601.

Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (in press). Participant-led photography as a mediating tool in object-oriented learning in museum. Visitor Studies.

Liljeström, A., Vartiainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J. & Pöllänen, S (in press). First-year teacher education students’ reflections and interpretations about sustainable development and enhancing learning practices. The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2013) 29.11.-1.12. Malaysia, Kuala Lumpur.

Vanninen, P., Liljeström, A., Vartiainen, H., Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S., (in press) Forest in teacher education: The Open Forest portal as a novel resource for learning. The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2013) 29.11.-1.12. Malaysia, Kuala Lumpur.